Kävimme myös vierailemassa seisojien vesityötreeneissä. Tarkoitus oli harjoitella odottamista, erityisesti laukausten saattelemana. Hyvä treenihän siitä tulikin. Helmi lämpeni hiukan laukauksista, mutta rentoutui, kun ei mitään tapahtunutkaan. Omalla vuorollaan ensimmäisessä noudossa otti hypähdyksen eteenpäin, joka näytti siltä, että koira siirtyi nähdäkseen paremmin, mihin lintu putoaa. Käsky paikalleen tuli kerrankin minulta ajoissa, joten en ehtinyt nähdä, olisiko yrittänyt lähteä noutoon asti. Seuraavat odotukset laukauksineen pysyi paikallaan niin kuin pitääkin.
Helmin kanssa ei ole juurikaan tehty vesistön ylitystä ja nyt kokeiltiin. Ensimmäinen nouto meni hukkaan. Helmi katsoi vain viereistä ampujaa, ei linnun heittäjää tai lintua, eikä siis nähnyt linnun putoamista lähes pienen lammen toiselle rannalle. Sokkona noutoon lähetettynä ei mennyt tarpeeksi kauas. jotta olisi saanut hajun linnusta. Myös suoraan eteenpäin lähetystä on tarpeellista treenata vedessä, nythän olemme saaneet maalla sen jo alkuun. Meillä oli kuitenkin apuna kokenut seisojaharrastaja, joten uusi heitto ja toinen lintu ensimmäisen viereen. Helmi nouti sen näppärästi ja lähti luovutuksen jälkeen käskystä uudelleen samaan kohtaan etsimään ensimmäistä lintua. Sekin löytyi sitten. Kiitokset Keski-Suomen seisojaharrastajille!
Nämä uintikuvat ovat tältä aamulta kotirannasta. Rannan suuntaiset heitot Helmi hakee kiertämällä eli etsii parhaan kohdan noudolle. Jos matka on sama mistä tahansa rantaa, otetaan vauhtia laiturin nokasta. Kalat polskivat karkuun molemmin puolin, kun tämä vesihirviö laskeutui veteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti