Poikkeusoloista on tullut uusi normaali?

Poikkeustilanne on jatkunut nyt koko huhtikuun eikä loppua näy, vaikka asteittaista paluuta tavallisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi koulunkäyntiin koulurakennuksessa ja luokissa, väläytellään jo. Kesän osalta alkaa olla melko selvää, että moni tavalliseen kesälomaan kuulunut aktiviteetti tulee jäämään väliin. Koiraharrastuksessa ei tule olemaan kilpailu- eikä ilmeisesti erityisesti koulutustoimintaakaan ainakaan kesä-heinäkuussa. Meillä ensimmäiset kokeet osuvat jo elokuulle, joten jännitettävää riittää, miten käy.

On ollut hassua tehdä asioita, joihin ei ole ollut aikaa pitkään aikaan. On käyty pilkillä, treenattu koirien kanssa (lähinnä noutoja, sillä lunta on edelleen reilusti yli metrin), kudottu villasukat, käyty hiihtämässä hangilla. Samalla on ollut hienoa huomata, kuinka nopeasti tavoitteellisella treenillä saadaan koiraa eteenpäin, kun harjoittelu on oikeanlaista. Täytyy tulevaisuudessakin muistaa vanha viisaus, että jos treenin toistaminen kerta toisensa jälkeen ei ala parantaa suoritusta, treenissä on jokin vika ja jotain osa-aluetta siinä täytyy muuttaa. Erityishuomiota meillä saa nyt junioritiimi.

Yritän aktivoitua myös treenien kuvaamisessa ja pyrin jakamaan videoita instagramissa @karhurummunkennel. Vaikka treenit eivät olisikaan täydellisiä ja kaikki menisi juuri nappiin, on treenien videoiminen ja jakaminen hyvin opettavaista. Ja katsomalla muiden treenivideoita saa mukavasti ideoita omiin treeneihin. Omasta toiminnasta on helpompi tunnistaa epäloogisuuksia, kun näkee tilanteita tallennettuna.

Alkuvuodesta oli muuten jälleen se aika, että palkittiin viime vuoden koemenestyksestä erilaisissa harrastuskerhoissa.  Maisa oli toisen vuoden peräkkäin Vuoden Inarilainen metsästyskoira Pohjois-Lapin koirakerhossa. Erityisesti minua lämmittää, että tämän saman huomionosoituksen on aikanaan saanut myös Helmi, vuonna 2015. Äiti ja tytär ovat siis yrittäneet ja joskus hiukan onnistuneetkin metsästyskokeissa.

Piti oikein Maisan poseerata ruusukkeensa kanssa, oli tänä vuonna niin hieno ruusuke. Pohjois-Lapin koirakerhon lisäksi Maisa oli vuoden paras voittajaluokan spanieli Lapin Spanielikerhossa, tämäkin toista vuotta peräkkäin. Toivotaan kovaa kisaa molempiin titteleihin ensi syksynä!

Nyt olisi aika saada sulaa maata jalkojen alle. Toivotaan, että kevät tulee.

Poikkeusoloissa

Koko maailma elää tällä hetkellä eri tavalla kuin tavallisesti. Niin myös koiramaailma ja Lappi. Matkailusesonki pysähtyi täysin eikä mikään ole tällä hetkellä niin kuin ennen sillä alalla. Silläkään alalla. Koiraharrastus on yhteistreenien ja kokeiden osalta pysähdyksissä ja epävarmuus varjostaa myös tulevan kesän tapahtumia. Työtilanteen nopea hidastuminen toi kuitenkin aikaa päivittää meidän kuulumisiamme.

On keväthankien aika. Tytär käy etäkoulua ja koirat saavat ihanasti erityishuomiota, kun joku on yleensä nyt aina kotona. Vilkkaiden harrastusten täyteisten viikkojen sijaan on aikaa hiihtää, treenailla vähän tottelevaisuutta ja noutoja ja ennen kaikkea nauttia kevätauringosta lähituntureilla. Erikoista on myös se, että tunturissa ei ole matkailijoita tähän aikaan vuodesta.

Lunta on ihan uskomattoman paljon. Tunturissa reittimerkeistä näkyy vain hiukan päätä, oma kaksimetrinen koiratarhan aita on näkyvissä vain reilun puoli metriä yläreunasta. Spanielit käyvät koiratalon katon kautta kylässä tarhan sisällä, mutta pystykorvat uskovat edelleen, ettei aidasta pääse yli. Odotellaanpa vain, kunhan keksivät, kuinka helppoa olisi lähteä omille retkilleen...

Talven aikana koiraharrastus on ollut ns. passiivisessa vaiheessa. Työtilanne on talviaikaan tavallisesti aikamoinen rajoite ja tietenkin myös paksu lumi, pimeys ja kylmyyskin. Kevään tulo oli jo aktivoinut mielen, mutta tilanteesta johtuen aktiivisuus on nyt aika pienissä ympyröissä.

Helmikuussa kävimme ihan ammattilaisella kuvattavana. Koiravalokuvausta Lapista ja lämmin suositus! Näitä upeita kuvia tipahtelee tänne blogiin vähitellen ja moni niistä saattaa päätyä tauluksikin.

Ennen liikkumisrajoitusten tiukentumista ehdin silti käydä Maisan kanssa SmartDog-testissä. Testi oli mielenkiintoinen ja hauskakin. Maisan arviot ja tulokset olivat aika pitkälle sitä, mitä ajattelinkin Maisan olevan. Sen vahvuuksia ovat itsehillintä ja ohjattavuus, mutta hankalassa tai mahdottomassa tilanteessa se hakee apua ohjaajalta. Toisaalta sen looginen päättelykyky ja muisti hiukan ehkä yllättivät, joten Maisa saattaa olla myös "älykäs" eikä viitsi nähdä vaivaa ns. turhien asioiden takia. Testissä tuli esille sen mahdollinen turhautuminen liian helppoihin tehtäviin, jonka olen aiemmin arjessa havainnut. Maisa loisti ongelmanratkaisussa ja loogisessa päättelyssä, mutta mallioppiminen ei toiminut Maisan kohdalla ollenkaan. Jossain tapauksissa harrastuskoirilta odotetaan myös ehkä hiukan enemmän impulsiivisuutta, mutta liika impulsiivisuus voi ymmärrettävästi sekin tehdä koulutuksesta haasteellista.

Testistä sai mukaan kattavan monisivuisen raportin, joka avasti testin tarkoitusta ja tuloksia selkeästi. Raportissa kerrotaan Maisan vahvuuksista näin: "Maisalla tulee testissä esiin monia vahvuuksia – sosiaalisuus, keskittymiskyky, motivaatio, hyvä itsehillintä, erittäin hyvä eleiden lukukyky, kyky loogiseen päättelyyn, molempien ongelmanratkaisustrategioiden käyttö sekä hyvä muisti." Suunnitelmissa on myös Helmin ja Juliuksen testaaminen samalla testillä, sillä olen aivan varma, että tulokset ovat erilaisia. :D

Karhurummun pentujen kanssa oli suunnitelmissa koulutuksia keväälle, mutta kaikki on tällä hetkellä jäissä. Pepe - Beaivvas on talven aikana todettu cockerspanieliksi näyttelyssä, mikä meitä kovasti ilahdutti. Kunhan taas agilitykisat pääsevät vauhtiin, Pepellä on tavoitteet selkeänä olemassa. Kiitos Pepen, meillä on täällä peukut ja varpaat pystyssä, että Helmistä tulee kohta mummo. Toivottavasti myös muita nähdään ensi syksyn kokeissa, kunhan niitä vain saadaan järjestettyä.

Maisan osalta pentuhaaveet ovat ennallaan ja vahvoina, mutta siirtynevät ensi talveen. Emme ole valmiita jättämään ensi syksyn koekautta väliin. Toki, mikäli tilanne jatkuu tällaisena, eikä koetoiminta syksyllä olisi edes mahdollista, voi asia muuttua.

Nyt meillä on vielä kaikki hyvin. Eristäytyminen ei ahdista ja maastossa on mahdollista liikkua. Kunhan kevät etenee, mutta hanget pysyvät eikä autoa voi kääntää kohti Keski-Suomea, saattaa ahdistus vähitellen hiipiä mukaan arkeen. Toivotaan oikein aikaista, lämmintä ja tulvatonta kevättä. Stay safe.