keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Ensimmäinen Karhurummun pentupäivä


Karhurummun kaikki spanielipennut Hemiä lukuunottamatta tapasivat kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Kuvassa vasemmalta Myy (Herttuatar), takana musta uros Piki (Herrasmies), Maisa (Balva) vierellään Julius (Multifarious Bestseller) ja niiden edessä Helmi-äiti. Seuraavana vasemmalla Pepe (Beaivvas), Aatu (Hallanherra) ja oikealla B-pentujen isä Moppe (Miklaus Onpa Metka). Harmillisesti Hemi ( Helmenkantaja ) ei työkiireiden vuoksi tällä kertaa päässyt mukaan.

Pentupäiviä vietettiin Keski-Suomessa. Ensimmäinen päivä treenattiin Tmi Erä-ässän ja Paula Torron taitavalla, roturajoja rikkovalla avustuksella. Päivän ohjelmaan kuului noutoja, kyyhkytreeniä ja vielä hiukan vesitöitä viimeiseksi. Nouto on kaikilla melko hyvällä mallilla, mutta luovutukseen täytyy kaikkien kiinnittää huomiota. Kasvattajatätiä lämmitti kuitenkin erityisesti vauhdikkaat noutoon lähdöt ja kaikkien poikien reipas ote; lintu otettiin kantoon ilman sen suurempia ihmettelyjä. Tytöt ovat vähän varovaisempia, mutta ei epäilystäkään, etteikö homma ala sujua. Otimme lisää noutoharjoituksia seuraavana päivänä dummyilla ja fasaaninnahalla päällystetyllä dummylla ja suoritukset paranivat taas. Harjoitus tekee mestarin, hih! Tässä muutama kuva noutoharjoittelusta.




Kyyhkyille pääsivät ihan pienimmätkin ja harjoittelua tehtiin jokaisen koiran omalla tasolla. Jos pysähtyminen ei vielä ole hallinnassa lähetetään kyyhky kädestä ja pidetään koira kytkettynä. Kun koira on edennyt ja pysähtymiseen on mahdollisuudet, aloitetaan ensin niin, että koira on lähellä, jotta mahdollisuudet onnistumiseen ovat paremmat. Päivän aikana näimme vauhdikkaita saatteluita siivittäville linnuille ja samoin kauniita pysähtymisiä. 





Tutustuimme myös kyyhkyn lähettämiseen launcherilla, mikä muistuttaa enemmän aitoa tilannetta. Launcherin kanssa myös energisten poikien reaktiot paranivat koko ajan. Tässä hieman kaukaa Maisa kaatosateessa. Hakukuviolla edetään kohti launcheria, joka kaukosäätimellä laukaistaan koiran löytäessä linnun. 






Vesitöitä tehtiin vielä päivän päätteeksi ja siinä eniten treeniä tarvitsee Maisa, jolla koe on edessä heinäkuun lopussa. Maisa on olemiseltaan muita pentuja varovaisempi ja ainoa, joka ei suurella energialla loiskauta veteen noutamaan. Lämmitti mieltä, kun ilolla kaikki muut syöksyvät veteen riistaa hakemaan eikä linnun kuljettamista tarvinnut yhtään miettiä. Luovutukseen hieman huomiota ja pojat voivat lähteä suorittamaan vesityökokeen. Pepehän sen toki viime vuonna jo teki, mutta nämä nuoremmat. 

Seuraavana päivänä treenailtiin vähän hakua jo pienemmällä joukolla, H-pentujen kanssa. Vauhtia näistä veijareista löytyy, jarruja hieman täytyy rakentaa. Jarrut ovat kuitenkin helpommat tehdä kuin moottori, joten tyytyväinen saa olla. Edellisen päivän noudot olivat hautuneet päässä ja noudotkin olivat suoraviivaisempia ja oikein mainioita toisena päivänä.

Myy, Helmi, Maisa, Julius, Aatu ja Piki

Isät näkyvät pennuissa selvästi. Maisa ja Pepe ovat varsinaisia mopettimia. Vierekkäin istuessaan Pepe ja Moppe ovat samasta muotista valettuja ja luonteessakin tuntuu olevan todella paljon samaa. Maisahan on jo aiemmin todettu tuohon sukuun kuuluvaksi. ;) 

Piki ja Aatu ovat hyvin samantyylisiä ja ulkoisesti muistuttavat vahvasti isäänsä. Räväkkyyttä ja rohkeutta tulee myös Helmiltä. Molemmilla on vahva luonne ja paljon energiaa. Myyssä voi nähdä kovasti Helmiä, maustettuna isä-Ringolla. Vesitöissä Helmi ja Myy molemmat käyttävät lyhintä reittiä ja olemuksessa on paljon samaa. Hyvin muistuu myös mieleen Helmin nuoruus, kun seuraa Myyn vauhtia. Ohjaaja on usein auttamatta myöhässä, koska koira on niin nopea.



Toivottavasti myös kaikille kasvateille jäi hyvä mieli, sillä koirat toki tarvitsevat vielä treeniä, mutta ovat oikeaan suuntaan menossa. Luontaiset ominaisuudet ovat olemassa ja malttia rakentamalla näistä kaikista tulee toimivia metsästyskoiria. Kiitos kaikille osallistuneille! 


Maisan kanssa jatketaan nyt vesityötreeniä ja koko joukon kanssa kesälomaa. Parin viikon päästä tavataan Juliuksen koko sisarusparvi ja on hauska nähdä, millaista sakkia siellä on. Juniori pääsee silloin ohjaamaan omaa koiraansa. Juhannuksena tavattiin Juliuksen siskoa ja selkeästi siskolla oli haku hallussa, kun taas Juliuksella nouto on paremmin sisäänrakennetuissa ominaisuuksissa.