Eikä vielä yhtään lintua pakastimessa. Eikä yhtään peräänmenoa. Hienoja tilanteita olen Helmille saanut aina silloin, kun ei ole ampujaa eikä asetta matkassa. Riekoille pääsemme hyvin ja ennen kaikkea koira pysyy myös vahvassa hajukentässä mukavasti kuulolla. Hakukuvioon olen sallinut Helmille vapautta enkä vaatinut täydellistä siksak-kuviota, siten me onnistumme näissä maastoissa linnut löytämään. Erityisen tyytyväinen olen onnistuneisiin ylösajoihin ja kuuliaisuuteen niiden jälkeenkin. Tosin jos edellinen päivä on ollut linturikas, seuraavan päivän aluksi haku menee miljoonaa. Tämä täytyy vain huomioida ja olenkin ensin ottanut mahdollisimman riistattoman alueen ylimääräisen energian purkuun.
Siiri oli metson perässä tänäkin aamuna, mutta emme olleet onnekkaita. Ampujakin karkasi karhun jäljille, joten loppupäivä meni treeniksi.
Säät ovat olleet vähintäänkin vaihtelevat ja tällä hetkellä odottelen vesisateen sulattavan loskalumen pois, jotta huomenna keli olisi parempi. Muutama tunnelmakuva tähän väliin retkiltämme.
 |
| On niitä kavereita ainakin ollut siellä tunturissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti