Metsä on ihmisen ja koiran paras paikka, ja ihan pikkaisen asiaa metsästyskokeista

Syksy etenee.  

Pääsimme nauttimaan syksyisestä metsästä Ruotsin reissulla, ja kyllä se metsä on ihmisen ja koiran paras paikka. Tällä kertaa emme juhlineet saaliilla, mutta upeilla maisemilla ja ihanalla auringonpaisteella. Sää oli melkein liian kuuma ja iltapäivisin marssiessa hiki tippui. Edelliseltä kerralta muistiin jääneitä maastoja oli hakattu, ja vähän menikin aikaa uusien lintupaikkojen etsimisessä. Lintukanta oli vahva, mutta ehkä ei ihan niin valtaisa kuin 2 vuotta sitten. 

Saimme tilanteita, mutta huono onni kyllä seurasi koko matkan ajan, emmekä päässeet tilanteita oikein täysin hyödyntämään. Mutta sellaistahan se metsästys on! Aina ei ole onni matkassa, ja siksi onnistuminen onkin niin arvokasta ja hienoa! Jäi myös suuri kaipuu pidemmäksi aikaa metsään. 

Elokuussa aloitin itse kouluttautumisen spanielien metsästyskokeisiin palkintotuomariksi. Koulutusviikonloppu vesilintukoemaastoissa oli opettavainen ja antoisa. Vielä on harjoitusarvosteluja tekemättä, mutta tarkoitus saada ne tehtyä tämän syksyn aikana. 

Itselle ovat metsästyskokeet tulleet perintönä isältä ja ajokoiramaailmasta. On oikeastaan itsestäänselvyys, että metsästävän rodun edustajien on käytävä osoittamassa metsästyksellisyytensä oman lajinsa kokeissa. Koetilanteet ovat aina jännittäviä. Lisäksi silloin, kun ollaan metsästyskokeessa, tilanteita ei voi käsikirjoittaa. Vaikka olisi kuinka valmistautunut, voi eteen tulla ihan uutta niin koiralle kuin ohjaajallekin. Ihan niin kuin siellä metsässäkin, tilanteet voivat onnistua tai sitten jotain menee pieleen. Spanielien metsästyskokeet eivät ole mahdottomia, ja vaikka koira ei täydellistä ykkösen arvoista työtä välttämättä tekisikään, jokainen metsästyskokeessa saavutettu tulos on arvokas.  

Esterikin kävi metsästyskokeessa, vaikka ei sen tekeminen ole ollenkaan täydellistä tällä hetkellä. Avanssi vaatii uudelleen käynnistystä, mutta siitä huolimatta ja huolimatta parista muustakin kauneusvirheestä, se kuitenkin koiravahdin ohjaamana sai KAER-M eli kanakoirien metsäkokeesta tuloksen AVO3 59 p. Olen todella ylpeä koiran suoriutumisesta ja metsäkokeen tuloksesta, vaikka parannettavaa jäi kovasti. Tuomarin puolueeton arvio koiran työskentelystä on myös aina arvokasta tietoa jalostuksen tueksi ja kertoo usein selkeästi ohjaajalle, missä osa-alueissa on eniten treenattavaa. Puhumattakaan siitä, että koiran on kuitenkin suoriuduttava kunnialla monesta asiasta, että voi ylipäänsä saada minkään hyväksytyn tuloksen. Sama koskee niin seisojia kuin spanieleita! 

 

 

Jos siis emmit metsästyskokeisiin osallistumista, älä turhaan pelkää koetilannetta.  Lue koesäännöt ja käy tutustumassa koemaailmaan.  Treenaa tavoitteellisesti koiran kanssa ja kun koira alkaa olla koevalmis, käy kokeilemassa. Kokeeseen ei kannata mennä tietämättä, mitä koiran on tarkoitus suorittaa, mutta ei siellä vaadita mitään sellaista, mitä ei metsästyskoiran tulisi muutenkin osata. 

 

Itsellä on myös todella vahva kaipuu luonnonlintukokeisiin myös spanielien kanssa.  Niitä pystytään spanieleille järjestämään aivan liian vähän. Toivottavasti siihen löytyisi jostain uusia maastoja ja järjestäjiä.