Vuosi 2024 -Hulda

 

Olen taas ollut ihan saamaton blogin suhteen ja melkein on somekin jäänyt päivittämättä. Arki on jotenkin niin kiireistä ja välillä kuluttavaa, että harrastuksille joutuu todella raivaamaan tilaa. Silloin ei enää kykene pitämään näitä digitaalisia kanavia ajantasalla. Harmittaa vähän itseänikin. Vuodenvaihde kun lähestyy, on perinteisesti ollut aika vilkaista mennyttä vuotta. Meillä tapahtui vuonna 2024 niin paljon, että aloitetaanpa Huldasta.

 

 Hulda oli seuraneitinä suurimman osan keväästä ja kesästä, kun päähuomion meillä vei Esteri ja Usvan pentue. Hiukan se pääsi tekemään omissa koulutuksissa ja tokihan se on ollut Esterin treeneissä myös mukana, Tekemättömyys kuitenkin vähän kostautui syksyn kokeissa.

 

Hulda starttasi useamman kerran. Omissa kokeissa Karstulassa oli ohjaaja sairaana, mikä näkyi valitettavan paljon tekemisessä. Onneksi tutut tuomarit antavat aina suoran palautteen myös ohjaajalle, eikä käy kieltäminen, että ei ollut ihan ohjaaja tilanteiden tasalla. Perustekeminen Huldalla on ihan hyvällä mallilla, mutta kun ohjaaja ei keskittynyt, tuli pysähdyksen jälkeisestä noudosta Huldalle hiukan liian houkutteleva ja sitä Hulda sitten toisti muutamaan otteeseen syksyn aikana.

  

Ruotsissa metsästysreissulla Hulda sai tärkeää kokemusta ja löysi riistaa ihan mukavasti. Kokemusta se edelleen tarvitsee siitä "oikeasta" työskentelystä, jossa hajua on vähän ja sen perusteella olisi riistalle päästävä. Matkustajana Hulda oli oikein mukava seuralainen.

   

Soinin kokeissa meillä oli jo paljon parempaa tekemistä. Hulda veti lujaa ja ihan äärirajoilla, mutta pysyi kuulolla ja sieltä tulokset olivatkin jo parempia. 

Cockerimestaruudessa tuuri toi meille ihan liian paljon riistaa yhdellä kertaa. :D Pelto täynnä peltopyitä oli lämmittävä kokemus, ja niinpä Hulda ei jälleen malttanut olla tekemättä paukkunoutoa. Lisää kokemusta tarvitaan siis myös siitä suuresta riistatiheydestä. Mestaruudessa oli meillä aika hauska koeryhmä, kun kuudesta koirasta ryhmässä viisi oli Helmin jälkeläisiä ja kuudes koira oli Toivo! Aika ihanaa! Mestaruudessa Hulda ei sijoittunut, mutta sukulaispoika oli kakkosena ja Toivo-isukki sijalla kolme. Maisakin kävi vielä startissa innokkaan lainaohjaajan kanssa, mutta sille myös oli viereen tipahtanut peltopyy hiukan liikaa.

Huldan vuosi 2024 päättyi juoksuihin ja toivotaan parasta, myös kyytiläisiin masussa. Meillä aina välillä melkoisia käänteitä näissä pentuesuunnitelmissa, mutta luulen, että onnistuessaan tämä nopeasti päätetty yhdistelmä voi olla oikeastaan jälleen kerran se oikea. Pentukyselyjä en uskalla ottaa enempää tässä vaiheessa. Pentueen voisi ennustaa olevan pieni, jos sitäkään, mutta jännittävää aikaa jälleen ennen ultraa. Vuodelle 2025 meille jää myös viimeisen VOI1 -tuloksen jahtaaminen, sekä mahdollisesti näyttelytuloksen yrittäminen, mutta sepä voi olla taas melkoinen show...