Lauman kanssa asustelemme nyt iloisesti Keski-Suomessa. Myös Julius on kylässä, koska rikkoutunut häntä aiheuttaa päänvaivaa. Ei tahdo parantua millään. Oli kyllä iso harmi, että koko metsästyskausi ja koekausi meni sen osalta pieleen. Toivottavasti säästyttäisiin ilman amputointia.
Hulda on osoittautunut aidoksi spanieliksi; on kekseliäs, oma-aloitteinen, huumorintajuinen, vilkas, tehokas, hyvän mielen koira. Todennäköisesti pentueen muut pennut ovat Huldaa edellä spanielitaitojen opiskelussa, Hulda on elänyt aika vallattomasti. Koska se on yllättävän itsenäinen, olen oikeastaan rakentanut pelkästään kontaktia sen kanssa. Vähän malttia ja keskittymistä, ja muutaman leikkimielisen tavaran kuljettamisen minulle se on suorittanut. Hulda on onneksi jo sisäsiisti, mikäli sille vain annetaan mahdollisuus käydä ulkona. Hulda on sulattanut myös pentuja karttavan Juliuksen ja ne viihtyvät mainiosti yhdessä. Helmi-mummo puolestaan näyttää tarvittaessa kaapin paikan.
Maisa kävi vielä kerran kokeissa. Minua jäi niin harmittamaan viime syksynä Maisan pelleily mestaruuskokeissa & paukkunoudot ja päätin jo silloin, että koeuraa ei jätetä siihen. Ilmoitin sen Soiniin kokeisiin kahdelle päivälle ja onnistuimme ihan mukavasti. Lauantaina VOI1 86p ja sunnuntaina VOI1 77p. Nyt voi jäädä onnistumisten kautta nauttimaan metsästelystä ja jättää koehommat seuraavalle sukupolvelle. Maisa opetti paljon metsästyskokeista ja tarjosi ikimuistoisia hetkiä neljällä eri koekaudella. Kiitos, Maisa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti